Jätevesi Taalintehtaalle - periaatteessa

Kemiönsaaren valtuusto kokoontui keskiviikkona päättääkseen muun muassa, anooko kunta valtiontukea yhdistääkseen saaren vedenottamot ja sen myötä myös keskittää jätevedenpuhdistuksen Taalintehtaan Tyska holmenin puhdistamolle. Useiden äänestysten ja tuntien keskustelun jälkeen valtuusto päätti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Esitykseen lisättiin, että kunta priorisoi kosteikkoa puhdistetun jäteveden laskupaikkana. Kosteikkoa esitteli RKP:n Annalena Sjöblom, joka myös halusi, että vesilaitoksen johtokunta välittömästi ryhtyisi selvittämään ja suunnittelemaan kosteikkovaihtoehtoa.

 

Kemiönsaari on vuodesta 2009 (jolloin kehittämiskaava hyväksyttiin valtuustossa) valtionavustuksen jonotuslistalla. Valtionavustus vesisuunnitelmien toteuttamiseen nousisi maksimissaan 2:een miljoonaan. Tekemällään niin sanotulla periaatepäätöksellä valtuusto hyväksyy suunnitelmat ja ympäristöministeriölle toimitettua anomusta täydennetään muun muassa viemäriputken rakennussuunnitelmalla.

 

Keskustelua alusti Kemiönsaaren Veden toimitusjohtajan Roger Hakalaxin esitys. Suurin osa hänen alustuksestaan oli ennen kuullun toistoa: toteuttamalla suunnitelmat laitos turvaa vedensaannin, saaren ympäristökuormitus vähenee ja jäteveden käsittelystä tulee edullisempaa.

 

- Työ on jatkunut jo seitsemän vuoden ajan. Kaikki on perinpohjin selvitetty ja tähän työhön ovat osallistuneen asiantuntijoita kahdeksasta instanssista Suomessa, Hakalax selitti.

 

ENSIMMÄISESSÄ äänestyksessä Kurt Tuomisen (Vl) esityksestä äänestettiin asian palauttamisesta lisävalmisteluita varten. 

 

- Mitä seuraa, jos palautamme asian? Mikä on deadline? Nythän ei ole kosteikon kustannuslaskelmaa. Pitäisikö meidän antaa kunnalle avoimet valtuudet? Eva-Stina Hellbom (SDP) ihmetteli.

 

- Kyseessä ei ole avustus! Asia tulee esille vielä monta kertaa. Palauttaminen tietäisi, että suunnitelmat siirtyisivät ainakin vuodella, Hakalax vastasi.

 

Useat valtuuston jäsenet kannattivat palauttamista. Börje Salonen (SDP) oli näreissään valtuustopäätösten ainaisesta kiireellisyydestä ja peräänkuulutti Rune Frimanin (RKP) tapaan parempaa valmistelua. Friman ei pitänyt ollenkaan virkamiesten pelottelutaktiikasta, he kun väittävät, että avustusta ei saada ellemme tee päätöstä välittömästi.

 

- Olemme valtuustossa edustamassa asukkaiden intressejä, Friman sanoi viitaten suunnitelmia vastaan jätettyyn viiteen nimilistaan.

 

- Pitäisikö meidän nyt hypätä veneestä ja sanoa ”kiitos ei” kahdelle miljoonalle! Nyt emme ole päättämässä puhdistamon veden laskemisesta Falkön ulappaan, Sjöblom kiihtyi.

 

Ingmar Fornekin (SDP) vastusti palauttamista ja oli vakuuttunut, että ellei valtuusto kykene päättämään, joku muu, jota Kemiönsaaren talous ei kovastikaan kiinnosta, tekee sen puolestamme.

 

Useat olivat ihmeissään, miten voi olla mahdollista anoa ympäristölupaa, kun kumpikaan,  puhdistamon veden laskupaikka eikä -tapa ole selvillä. Lisäksi puuttuvat selvitykset voidaanko ylipäätään löytää kosteikolle paikkaa, mitä se maksaisi ja mikäli viranomaiset ylipäätään sallisivat sen asentamista.

 

- Mitä anomuksessa lukee veden laskupaikasta? Täytyyhän sieltä sellainen maininta löytyä, kysyi Curt Dannström (SDP) saamatta kuitenkaan vastausta kysymykseensä.

 

Palauttamisesta äänestettäessä sitä kannatti 12, mutta 15 halusi jatkaa asian käsittelemistä.

 

TOISEN KERRAN valtuusto äänesti Rune Frimanin (muun muassa Tuomisen kannattamasta) esityksestä poistaa kaksi hallituksen esityksessä olevasta pykälästä (Kemiön Vedelle annetttavat valtuudet toteuttaa suunnitelmat ja kunnan tuesta laitoksen suunnitelmille keskittää jäteveden käsittely, laajentaa Tyska holmenin puhdistamo sekä sulkea Kemiön ja Västanfjärdin puhdistamot). Esitykseen jäisivät vain vedenhuollon turvaaminen ja valtuuksien myöntäminen (mikäli valtiontukea todella saadaan) Skinnarvik-Nordanå-Björkbodan linjalle.

 

Annalena Sjöblom (Hellbomin ja Mårten Nurmion kannattama) kannatti hallituksen alkuperäistä esitystä lisäyksellä, että kosteikkoa priorisoidaan ja selvitetään välittömästi.

 

Äänestyksen järjestämisestä syntyi melkoinen sekaannus: monet kiihtyivät ja väittivät vaihtoehtoasetelmien olevan mahdottomia. Puheenjohtaja Sixten Laine (RKP) joutui käyttämään puheenjohtajan nuijaansa yrittäessään palauttaa järjestys. Monien koukeroiden jälkeen päästiin sovintoon äänestämisproseduurista: Sjöblomin kosteikkoesitys sisällytettiin Frimanin esitykseen parin pykälän poistamisesta hallituksen alkuperäisestä esityksestä. Sjöblomin esitystä kannatti 16. Vastaan äänesti 11.

 

Tämän jälkeen Sjöblomin esitys asetettiin hallituksen esitystä vastaan (äänestys koski siis kosteikkoa). Koko valtuusto kannatti Sjöblomin kosteikkoa.